Peking

Pekingin reissu oli todella onnistunut. Pärjäsin yksin paremmin kuin ajattelin - tein,näin ja koin. Ihmiset olivat todella mukavia ja voi niiiin kiinnostuneita valkotukkaisesta.

Työpaikka oli mukavan 25 minuutin kävelymatkan päässä, todella iso rakennus missä jokainen huone oli oma toimisto. Näin metri kertaa kaksi metriä toimistoja ilman ikkunaa ja kolme henkilöä ahtautuneena tähän kopperoon. Minun työkavereiden huone oli yksi mukavimmista, isot ikkunat ja tilaa liikkua.

Iltapäivisin neljän viiden aikaa lähdin metrolla katselemaan kartan kanssa paikkoja. Olin tehnyt ennalta listan paikoista, joita kaverit ja sukulaiset olivat maininneet ja lista oli viikon loputtua täynnä "tehty"merkintöjä.

Metro oli (ruuhka-aikoja lukuunottamatta) uskomattoman helppo, paikkojen nimet sanottiin selkeästi kuuluttimista kiinaksi ja enkuksi, joten aina pääsin sinne mihin halusin. 20sentillä pääsi ihan minne vaan.

Olen varmaan n. 50 ihmisen perhevalokuva-albumissa, kun yksi halusi kuvaan kanssani, niin jono alkoi jo muodostua seuraavista :). " my couple days of fame"

Ruoka oli hyvää ja välillä aika tulista. Syömäpuikoilla syöminen oli loppua kohden paljon helpompaa. Eipä tullut ainakaan ahmittua.

Olen niin iloinen että tämä tilaisuus tuli eteeni. Jos olisin saanut jakaa tämän matkan jonkun kanssa, olisi se ollut täydellinen.