maanantaina, joulukuuta 18, 2006

Melkein!

Lahjat hankittu, laukun pakkaus melkein aloitettu, vierashuone laitettu kuntoon mukana tulevia kavereita varten, kukkien kastelija lahjottu, fiilikset viritetty äärimmilleen à JOULULOMA voi (melkein) jo ALKAA (torstaina)…:)

lauantaina, joulukuuta 16, 2006

Joulutunnelmaa...



keskiviikkona, joulukuuta 13, 2006

suomea

Olipa hauskaa tanaan tyopaikalla multa kysyttiin,etta onko taalla ketaan kuka puhuu hyvin suomea!innostuin kovasti tietysti, etta josko tarvitaan tulkkia tms.

Mutta mukavampaa oli luvassa, suomalainen pirtea tytto joka tyoskentelee amsterdamissa oli Den helderissa Petersonilla vierailemassa. Innostuttiin puhumaan ja kaikki katsoivat ihmeissaan, harvoinhan he varmaan kuulevat suomea puhuttavan.
(vaikkakin monia suomenkileisia mainoksia(!)olen kuullut telkkarista,tosin tuskin monikaan tietaa mita kielta se on )

Hauska piriste muuten niin tasapaksuun paivaan!

maanantaina, joulukuuta 11, 2006

Hollanti-mummoa


Pitkän poissaolon jälkeen aurinko paistoi koko viikonlopun! Oli iiiiihanaa!
Lauantai-iltana syötiin meillä sinisimpukoita 12kilon edestä :) ulkona paloi hirveästi kynttilöitä ja radiosta tuli joululauluja.
Iso osa poikaystävän sukua asuu samassa kyläsessä,joten parilla puhelinsoitolla saa kasattua mukavan porukan iltaa viettämään!

Sunnuntaina mentiin Amsterdamin sairaalaan poikaystävän mummoa katsomaan, joka kuukausi sitten pienen sydänkohtauksen johdosta joutui sairaalaan, jossa hänelle määrättiin pienimuotoinen leikkaus (ahtautuneita suonia suurennettiin tms.).
Pian leikkauksen jälkeen Mummo-rukan sydän petti kokonaan ja hänet kytkettiin teho-osastolla koneisiin ja letkuihin ja hänet pidettiin nukuksissa,jotta verenpaineet yms. eivät nousisi liikaa (tms.)
No eilen mentiin pienellä porukalla teho-osastolle mummoa katsomaan. Iso huone täynnä isoja koneita,satoja letkuja ja monitoreja, kaiken tämän keskellä makasi mummo tietämättömänä maailman menosta.
Itse en koskaan ole teho-osastolla käynnyt, enkä ole ketään nähnyt niin huonossa kunnossa, joten silmissä alkoi pimenemään ja tarrauduin poikaystävään, jotten olisi kaatunut lattialle.

Pidempää en halunnut huoneessa olla,koska kaikki oli jotenkin niin luonnotonta;mummon sydän nousi ja laski samaan tahtiin kun kone pumppasi, veri mummosta meni koneeseen joka puhdistuksen jälkeen palasi takaisin,mummon suuhun oli teipattu letku joka antoi happea jne.
Onneksi en koskaan halunnut lukea lääkäriksi,kun jo tämä kaikki oli liikaa.

Tänään kuultiin,että kaikkien ei hyvien ennustuksien yllätykseksi mummo avasi silmänsä ja näytti siltä, että oli jotakuinkin tietoinen ympärillään olevasta menosta! Tämä oli todella iloinen uutinen,koska lääkärit olivat suositelleet jo valmistautumaan päivään, jolloin mummon sydän ei enää löisi..

Kaikki kuihtuvat toiveet mummon paranemisesta saivat jostain ravinteita ja nyt varovaisesti uskallamme toivoa parempaa huomista hollanti-mummolle!

lauantaina, joulukuuta 09, 2006

" jouluostoksilla"

Kun on poikaystävän suvun kanssa jouluostoksilla, tekee yleensä yllättävän käytännöllisiä löytöjä....


maanantaina, joulukuuta 04, 2006

matkaan....

Kerkeehän kolmessa viikossa satamaan hirveästi lunta? kerkeehän?Siis suomeen?

Täällähän nyt ei kannata asiaa edes miettiä. Aamulla töihin ajaessani ukkonen jyrisi ja rakeet paukutti auton peltejä.Sen lumisemmaksi ei kelit tod.näk muutu.

Haluaisin niin lähteä matkalle johonkin. Mahtavaa olisi joko lähteä johonkin ihanan lumiseen paikkaan lautailemaan tai sitten päinvastasesti johonkin lämpimään drinkkejä siemailemaan...jokotai....tai ihan mitä vaan.
Jotain uutta ja eksaitinkia!

Onneksi suomen matkaan ei ole kuin 17 yötä, jipiiiii, ihana joulutunnelmainen koti kaikkine tonttuineen :)

sunnuntaina, joulukuuta 03, 2006

Äsken takapihalta napattua

Ystävät,ihanat ystävät


Ystävät ovat niin parhautta!En ole täältä löytänyt yhtään niin ihania, mahtavia ystäviä joita minä voin onnekkaasti sanoa omistavani suomessa.

Toisinaan se pistää huulen väpisemään, koska minulle ystävät ovat yksi suurista tukipylväistä ja elämän ilon tuojista. En haluaisi, että pitää pistää kalenteriin ylös päivämäärät jolloin näitä ihania ihmisiä pääsee tapaamaan, vaan heitä pystyisi tavata vaikka heti ja nyt.

Täällä tapaamani ihmiset ovat joko poikaystäväni ystäviä ja näin ollen minunkin " kavereita",vaikka hekin mahtavia ihmisiä ovat, niin onhan se eri asia olla ystäviä raa'asti sanottuna olosuhteiden pakosta, kuin omasta halusta ja itse valitsien.

Iso on ikävä!

perjantaina, joulukuuta 01, 2006

3-vuotta yhdessä :)

eXTReMe Tracker